Avainsana-arkisto: featured

Kemiönsaaren Luonto ry vietti 40-vuotista taivaltaan sunnuntaina 17.11.2019

Kemiönsaaren Luonto ry vietti 40-vuotista taivaltaan Taalintehtaalla sunnuntaina 17.11.2019 elokuvan, syyskokouksen ja juhlaillallisen merkeissä

Juhlan aloitti Bio Ponyssa  elokuva Creeping Garden  (Ryömivä puutarha) dokumentti kiehtovista ja syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma sekä budjetti vuodelle 20210.

Kemiönsaaren luonto ry:n puheenjohtajaksi 2020-2021 valittiin Ritva Kovalainen ja hallituksen jäseniksi Amanda Vikman, Gunilla Awellan, Tuija Kuoppamäki, Mirka Muukkonen, Miia Jylhä. Ville Laitine jatkaa niin ikään hallituksessa. Varajäseniksi valittiin Kurt Andersson ja Sami Siitojoki.

Illanvietossa Strandhotellissa muisteltiin yhdistyksen toiminnan merkittäviä saavutuksia ja jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisille aktiiveille, joiden merkitys luonnonsuojelun ja -tuntemuksen edistäjinä on ulottunut yhdistyksen alkuajoista myös uudelle vuosituhannelle. Kultaisen ansiomerkin saivat Kaj Genberg, Matts Cygnelja Gunilla Awellanja hopeisen ansiomerkin Viveka Nordman,Gunilla Törnroos, Markku Harmanen, Stina Lönnroth-Harmanen ja Ritva Kovalainen

Markku Harmanen, Viveka Nordman, Matts Cygnel, Gunilla Törnroos, Gunilla Awellan, Ritva Kovalainen

Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.11.1979 ja yhdistys muutti nimensä Kemiönsaaren luonto ry:ksi v. 2009. Yhdistys on sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että ruotsinkielisen Natur och MIljön paikallisyhdistys.

Yhdistyksen hallituksessa jo 25 vuotta mukana ollut Gunilla Awellankertoi alkuajoista, jolloin luontoväkeä puhuttivat mm. laivaromuttamosuunnitelma Kasnäsiin, happamat sateet ja kierrätys. Luontoyhdistyksen aloitteesta saarella käynnistettiin mm. lasinkeräys, kehitettiin kunnan ympäristöhallintoa ja edistettiin kunnallisen kaukolämpöverkon rakentamista.

Tilaisuudessa muisteltiin myös luontoyhdistyksen muovinkeräystalkoita rannoilta jo 80-luvulla ja mm. Dragsfjärdin myrkkyskandaalia, jossa laivuri Ojaranta upotti Oy Euro Industrin toimeksiannosta vaarallisia, PCB:tä sisältäviä ongelmajätteitä mereen Dragsfjärdin saaristossa. Markku Harmanenmuisteli yhdistyksen osallistuneen tynnyreiden etsintään merellä.

Yhdistys iloitsi syntymäpäiviensä ohella uuden yli 200 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamisesta Purunpäähän.
 
Juhlassa nautittiin juhlaillallisesta, pidettiin puheita ja mitalilauluja esitti tuore trio:  Tuija Kuoppamäki, Ritva Kovalainen ja Sami Siitojoki. Ansiomerkkejä jakamassa olivat Amanda Vikman ja Viveka Nordman, 
 

 

Purunpää on suojeltu!

Kun ELY-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt ympäristöministeriöstä saadulla valtuutuksella Purunpään niemen rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt  monivaiheinen kampanjointi Purunpään säilyttämiseksi rakentamattomana luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei olisi Kemiössä toimiva luonnonsuojeluyhdistys voinut saada, kun se marraskuussa juhlii 40-vuotista taivaltaan.

Kolmekymmentäneljä vuotta sitten tammikuussa 1985 Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistys havahtui huolestuttavaan suunnitelmaan kaavoittaa 150 kesämökkitonttia rantaan Purunpäässä, Ölmoksessa ja Söljehomneinilla. Hanke tyssäsi kuitenkin valtavaan vastustukseen. Dragsfjärdin kunta, lääninhallitus, Ympäristöministeriö sekä Luonnonsuojeluyhdistyksen keräämä vapaita rantoja puolustava 1858 ihmisen allekirjoittama adressi kumosivat suunnitelman ja Ölmos-Purunpään rantojen suojelu sinetöitiin yksityisenä suojelualueena v. 1990. Alue, joka kapeimmillaan oli noin 100 metrin levyinen mutta keskimäärin 200-300 metriä, rajautui Saaristomeren kansallispuistoon ja oli pinta-alaltaan vajaat 500 hehtaaria. Valtio maksoi korvausta 1,6 miljoonaa euroa rantarakennusoikeuksista ja antoi korvaavaa maata 84 ha. Kaiken kaikkiaan rakentamiselta rauhoittettua rantaa Kemiönsaaren lounaiskulmaan tuli 32 kilometriä, mutta suojelupäätös ei rajoittanut metsätaloutta – lehtoalueita lukuun ottamatta. Avohakkuu oli mahdollista tehdä kymmenen metrin päähän rannan vesirajasta.

Vuonna 2014 hakkuusuunnitelmat Taalintehtaan taajaman lähimetsiin ja vanhoihin rantametsiin Purunpäässä nostivat jälleen tummia pilviä taivaalle. Kemiönsaaren luonto ja kansalaisliike Save Purunpää aloittivat nimien keruun ja vetosivat Purunpään jättämiseksi kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Kansalaisadressiin kertyi lyhyessä ajassa yhteensä 1375 nimeä. Erillisen taiteilija-adressin allekirjoitti 52 merkittävää pääosin suomenruotsalaista kulttuurivaikuttajaa.

Huhtikuussa 2015 Purunpään rantametsien hakkuista oli luovuttu, mutta samalla hakkuiden käynnistyminen toisilla alueilla Purunpäässä ja Ekhamnin luonnonsuojelualuen vieressä havahduttivat.  Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit tulivat paikalle mielenosoitukseen, kun monitoimikone oli  hakannut  aukoksi 3 hehtaaria Purunpään Trollklintenissä. Hakkuut keskeytyivät puuta ostavan edustajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Metsäkoneen poistuttua leimikkoalueen sisäpuolelta löytyi mm. erityissuojelua vaativa lahokaviosammal.

Vuonna 2017 Purunpää oli Kemiönsaaren luontoyhdistyksen ehdotuksesta mukana Suomen luonnonsuojeluliiton 100-luontohelmeä-kampanjassa ja tuli myös arvokkaana luontokohteena laajempaan tietoisuuteen. 

Elokuussa 2019 seisoi  kuutisenkymmentä vierailijaa   Konstamfundetin kutsumana rantakalliolla Purunpäässä juhlistamassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta, jossa metsätalouden harjoittaminen ei enää jatkossa tule olemaan mahdollista. Konstsamfundet sai valtiolta korvausta 615 300 euroa  puuston perusteella.

 

– Tämä näkymä haastaa mielestäni Kolin kansallismaiseman. Kyllä tämä ainakin eteläsuomalaisten kansallismaisemaksi kelpaa, totesi  kartanon tilanhoitaja Mikael Jensen  Helsingin Sanomien jutussa: ”Yksi Suomen hienoimmista näköalapaikoista sai suojelupäätöksen – Amos Rexin omistaja päätti suojella legendaarisen Purunpäänniemen”! (HS 14.7.2019)

Susireviirityöryhmä Kemiönsaarelle

Koska Kemiönsaarelle  on asettunut susipariskunta, joka on jo kahtena vuonna tehnyt pentuja, on Suomen riistakeskuksen toiveiden mukaista perustaa saarelle riistakeskuksen koordinoima työryhmä. Sen keskeisenä tehtävänä on keskustella ja välittää paikallisten tahojen kesken tietoa sudesta ja susireviiristä ja tuoda paikallista näkökulmaa tiedoksi riistahallinnolle. Tavoitteena on myös pyrkiä vähentämään sudesta aiheutuvia haittoja ennaltaehkäisevin toimenpitein. Valtakunnallisena koordinaattorina toimii erikoissunnittelija Mari Lyly.

Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson kertoi Kemiönsaaren susireviirin tilanteesta parilta edelliseltä
lisääntymiskaudelta. DNA-keräys on sujunut hyvin yhteistyössä eri tahojen kanssa, ja tiedossa on nyt, että susipari ovat sisaruksia, joille tämän vuoden pentue on niiden toinen (luultavasti 3–4
pentua). Mahdollisesti viime vuoden pentu on jäänyt laumaan ns. lapsivahdiksi. Kemiönsaarella on vahinkoja ollut vähän, mutta sosiaalista haittaa on koettu ja metsästyksen on koettu vaikeutuneen.

Päätettiin, että reviiriyhteistyöryhmä perustetaan ja rhy:n toiminnanohjaaja Stenström kutsuu järjestäytymiskokouksen koolle.

Kemiönsaaren luonto ry:n edustajaksi työryhmään on valittu Gunilla Awellan.

Lisää tietoa susista:

Luken Susikanta-arvio 2019 

Jos kohtaat suden metsässä